A-
A+
Putkialan opintoihin houkuttelee monipuolinen työ, hyvä palkka ja käsillä tekeminen.
Maria Rikala
– Ammattioppilaitos on ensisijaisesti ammattioppilaitos. Täällä keskitytään ammatin opetukseen yhdessä työelämän kanssa, talotekniikan lehtori Heikki Rantamäki linjaa.
Lukukausi on vasta äskettäin alkanut, mutta työsalissa tehdään jo töitä kovalla tohinalla. Kakkosvuoden opiskelijat toimivat työpaikkaohjaajina ykkösille.
– Paljon uutisoidaan ammatillisen koulutuksen ongelmista, mutta meillä homma toimii. On tekemisen meininkiä ja pojat ovat tyytyväisiä tekemiseensä, Rantamäki iloitsee.
– Työsalista näkyy helposti toiminnan taso yhdellä silmäyksellä. Seinille on koottu erilaisia harjoitustöitä. Esimerkiksi palkkiasennus on erittäin vaativa työ putkien taivutuksineen. Kun sitä on tehty jo koulussa, pojat menestyvät myös työmaalla.
Talotekniikan tilojen aulassa kakkosvuoden opiskelijat Mikko Mäkelä ja Eppu Hirvelä ovat juuri saaneet valmiiksi vaativan asennustyön.
– Työn tarkoitus on näyttää, mitä työsalissa voidaan tehdä, Mäkelä toteaa.
Mikä sai opiskelemaan putkialaa?
– Monipuolinen työ ja hyvä palkka, Mäkelä vastaa.
– Ja käsillä tekeminen, Hirvelä lisää.
Rantamäki kehaisee, että Mäkelä ja Hirvelä tekivät jo ykkösvuoden jälkeen monipuoliset, vaativat putkistot.
– He olivat työharjoittelussa kuukauden kauemman kuin muut, kun tekivät niin nopeasti töitä, että pystyivät menemään työpaikalle.
Molemmat pääsivät myös kesätöihin alan yritykseen.
– Harjoittelun jälkeen saatiin kesätöitä, kun homma rullasi. Tehtiin paineilmaputkia, Mäkelä ja Hirvelä kertovat.
– Kyllä tekeville ja osaaville töitä löytyy. Meiltä ovat melkein kaikki pojat olleet kesätöissä, Rantamäki huomauttaa.
Pitkän opettajauran tehnyt Rantamäki painottaa, että opetuksen on oltava työelämälähtöistä, mutta harmillisesti koulussa tapahtuvaa opetusta ei aina oikein arvosteta.
– Oppilaita ollaan koko ajan työntämässä työelämään, mutta ensin pitää opetella perusasiat. Koulussa opiskelulle pitää saada sille kuuluva arvo, hän korostaa.
– Erityisen tuen ja oppimisen tuen resursseista suuri osa pitäisi käyttää ammattiopetukseen. Sehän on se tärkein asia, oppia se ammatti.
Rantamäki vertaa, että nykyään peruskoulussa on hyvin vähän kädentaitoja kansakoulun aikaan verrattuna.
– Ennen työt haettiin traktorilla, nyt ne kulkevat repussa. Onko mitään järkeä, jos ammattiopinnoissa jatketaan samaa linjaa? Eikö täällä kannata panostaa nimenomaan ammattioppimiseen, hän ihmettelee.
– Paljon puhuttu osaamistakuu toimii silloin, kun opiskelija tulee joka päivä kouluun ja tekee joka päivä parhaansa.
Valtakunnalliset ja Sedun säästötoimet tuovat omat haasteensa opetukseen.
– Kaikki resurssit pitäisi saada kohtaavaan työhön eli siihen työhön, mitä opettaja tekee. Säästetään mieluummin hallinnosta.
A-
A+
Putkialan opintoihin houkuttelee monipuolinen työ, hyvä palkka ja käsillä tekeminen.
Maria Rikala
– Ammattioppilaitos on ensisijaisesti ammattioppilaitos. Täällä keskitytään ammatin opetukseen yhdessä työelämän kanssa, talotekniikan lehtori Heikki Rantamäki linjaa.
Lukukausi on vasta äskettäin alkanut, mutta työsalissa tehdään jo töitä kovalla tohinalla. Kakkosvuoden opiskelijat toimivat työpaikkaohjaajina ykkösille.
– Paljon uutisoidaan ammatillisen koulutuksen ongelmista, mutta meillä homma toimii. On tekemisen meininkiä ja pojat ovat tyytyväisiä tekemiseensä, Rantamäki iloitsee.
– Työsalista näkyy helposti toiminnan taso yhdellä silmäyksellä. Seinille on koottu erilaisia harjoitustöitä. Esimerkiksi palkkiasennus on erittäin vaativa työ putkien taivutuksineen. Kun sitä on tehty jo koulussa, pojat menestyvät myös työmaalla.
Talotekniikan tilojen aulassa kakkosvuoden opiskelijat Mikko Mäkelä ja Eppu Hirvelä ovat juuri saaneet valmiiksi vaativan asennustyön.
– Työn tarkoitus on näyttää, mitä työsalissa voidaan tehdä, Mäkelä toteaa.
Mikä sai opiskelemaan putkialaa?
– Monipuolinen työ ja hyvä palkka, Mäkelä vastaa.
– Ja käsillä tekeminen, Hirvelä lisää.
Rantamäki kehaisee, että Mäkelä ja Hirvelä tekivät jo ykkösvuoden jälkeen monipuoliset, vaativat putkistot.
– He olivat työharjoittelussa kuukauden kauemman kuin muut, kun tekivät niin nopeasti töitä, että pystyivät menemään työpaikalle.
Molemmat pääsivät myös kesätöihin alan yritykseen.
– Harjoittelun jälkeen saatiin kesätöitä, kun homma rullasi. Tehtiin paineilmaputkia, Mäkelä ja Hirvelä kertovat.
– Kyllä tekeville ja osaaville töitä löytyy. Meiltä ovat melkein kaikki pojat olleet kesätöissä, Rantamäki huomauttaa.
Pitkän opettajauran tehnyt Rantamäki painottaa, että opetuksen on oltava työelämälähtöistä, mutta harmillisesti koulussa tapahtuvaa opetusta ei aina oikein arvosteta.
– Oppilaita ollaan koko ajan työntämässä työelämään, mutta ensin pitää opetella perusasiat. Koulussa opiskelulle pitää saada sille kuuluva arvo, hän korostaa.
– Erityisen tuen ja oppimisen tuen resursseista suuri osa pitäisi käyttää ammattiopetukseen. Sehän on se tärkein asia, oppia se ammatti.
Rantamäki vertaa, että nykyään peruskoulussa on hyvin vähän kädentaitoja kansakoulun aikaan verrattuna.
– Ennen työt haettiin traktorilla, nyt ne kulkevat repussa. Onko mitään järkeä, jos ammattiopinnoissa jatketaan samaa linjaa? Eikö täällä kannata panostaa nimenomaan ammattioppimiseen, hän ihmettelee.
– Paljon puhuttu osaamistakuu toimii silloin, kun opiskelija tulee joka päivä kouluun ja tekee joka päivä parhaansa.
Valtakunnalliset ja Sedun säästötoimet tuovat omat haasteensa opetukseen.
– Kaikki resurssit pitäisi saada kohtaavaan työhön eli siihen työhön, mitä opettaja tekee. Säästetään mieluummin hallinnosta.
A-
A+
Putkialan opintoihin houkuttelee monipuolinen työ, hyvä palkka ja käsillä tekeminen.
Maria Rikala
– Ammattioppilaitos on ensisijaisesti ammattioppilaitos. Täällä keskitytään ammatin opetukseen yhdessä työelämän kanssa, talotekniikan lehtori Heikki Rantamäki linjaa.
Lukukausi on vasta äskettäin alkanut, mutta työsalissa tehdään jo töitä kovalla tohinalla. Kakkosvuoden opiskelijat toimivat työpaikkaohjaajina ykkösille.
– Paljon uutisoidaan ammatillisen koulutuksen ongelmista, mutta meillä homma toimii. On tekemisen meininkiä ja pojat ovat tyytyväisiä tekemiseensä, Rantamäki iloitsee.
– Työsalista näkyy helposti toiminnan taso yhdellä silmäyksellä. Seinille on koottu erilaisia harjoitustöitä. Esimerkiksi palkkiasennus on erittäin vaativa työ putkien taivutuksineen. Kun sitä on tehty jo koulussa, pojat menestyvät myös työmaalla.
Talotekniikan tilojen aulassa kakkosvuoden opiskelijat Mikko Mäkelä ja Eppu Hirvelä ovat juuri saaneet valmiiksi vaativan asennustyön.
– Työn tarkoitus on näyttää, mitä työsalissa voidaan tehdä, Mäkelä toteaa.
Mikä sai opiskelemaan putkialaa?
– Monipuolinen työ ja hyvä palkka, Mäkelä vastaa.
– Ja käsillä tekeminen, Hirvelä lisää.
Rantamäki kehaisee, että Mäkelä ja Hirvelä tekivät jo ykkösvuoden jälkeen monipuoliset, vaativat putkistot.
– He olivat työharjoittelussa kuukauden kauemman kuin muut, kun tekivät niin nopeasti töitä, että pystyivät menemään työpaikalle.
Molemmat pääsivät myös kesätöihin alan yritykseen.
– Harjoittelun jälkeen saatiin kesätöitä, kun homma rullasi. Tehtiin paineilmaputkia, Mäkelä ja Hirvelä kertovat.
– Kyllä tekeville ja osaaville töitä löytyy. Meiltä ovat melkein kaikki pojat olleet kesätöissä, Rantamäki huomauttaa.
Pitkän opettajauran tehnyt Rantamäki painottaa, että opetuksen on oltava työelämälähtöistä, mutta harmillisesti koulussa tapahtuvaa opetusta ei aina oikein arvosteta.
– Oppilaita ollaan koko ajan työntämässä työelämään, mutta ensin pitää opetella perusasiat. Koulussa opiskelulle pitää saada sille kuuluva arvo, hän korostaa.
– Erityisen tuen ja oppimisen tuen resursseista suuri osa pitäisi käyttää ammattiopetukseen. Sehän on se tärkein asia, oppia se ammatti.
Rantamäki vertaa, että nykyään peruskoulussa on hyvin vähän kädentaitoja kansakoulun aikaan verrattuna.
– Ennen työt haettiin traktorilla, nyt ne kulkevat repussa. Onko mitään järkeä, jos ammattiopinnoissa jatketaan samaa linjaa? Eikö täällä kannata panostaa nimenomaan ammattioppimiseen, hän ihmettelee.
– Paljon puhuttu osaamistakuu toimii silloin, kun opiskelija tulee joka päivä kouluun ja tekee joka päivä parhaansa.
Valtakunnalliset ja Sedun säästötoimet tuovat omat haasteensa opetukseen.
– Kaikki resurssit pitäisi saada kohtaavaan työhön eli siihen työhön, mitä opettaja tekee. Säästetään mieluummin hallinnosta.