Bisnesanalyysia ja kulta-aikojen muistelua

Leena Hjelt

Konsernijohtaja, yritysneuvos Lars ”Lasse” Gästgivars saattoi myhäillen vastaanottaa juhlavieraita hotel Kurikan perustamisen 40-vuotisjuhlaan. Samalla juhlittiin niitä kymmentä vuotta, joina hotel Kurikka on kuulunut Gästgivarsien perheyritykseen. Se käsittää nykyään neljä hotelli-ravintolaa.

Gästgivarsin mukaan hotel Kurikka toimii hyvin. Tälle ajalle tyypillistä on yritysten välinen symbioosi.

– Elämme yritysten kanssa symbioosissa. Palvelemme niitä, heidän vieraitaan ja henkilökuntaansa. Myös kunnalle on tärkeää, että sillä on hotelli-ravintola, jota kehtaa näyttää vieraille. Sen lupasin aikoinani kunnalle ja sen olen pitänyt, hymähtää Gästgivars.

Juhlahumuun ja onnittelijoiden joukkoon liittyi itseoikeutetusti myös Kurikan oma legenda Juha Mieto eli ”Pitkä-Jussi”, jota nimeä hotelli-ravintola aluksi kantoi. Gästgivarsia ja Mietoa yhdistää hotellin historian lisäksi myös yhden kauden kansanedustajuus.

Gästgivars hankki hotellin Kurikasta omistukseensa, vaikka hotelli- ja ravintola-alalla elettiin vaikeita aikoja.

– Silloin loppuivat tanssit, silloin loppui viinan juonti ravintoloissa, sitten iski korona.

Miten uskalsitte ottaa tällaisen askeleen?

– Meillä oli kaksi hotellia siinä vaiheessa kun ostimme tämän, mutta ennen kaikkea iso yritys takana eli lounas- ja henkilöstöravintolamme. Voin sanoa, että yksikään näistä hotelleista ei olisi syntynyt ilman niiden avustuksia.

Gästgivars huomauttaa Kurikan kaupungin hyötyneen vuosikymmenien aikana paljon hotellista pelkästään verojen muodossa. Kaupunki ei liioin tehnyt huonoa kauppaa myydessään kiinteistön Gästgivarsille.

– Täällähän oli valtavaa haloota ja vilskettä viikonloppuisin silloin Tiina ja Heikki Laukkosen aikaan. Minä tunsin ja tiesin tämän paikan. Kaupunki halusi myöhemmin myydä kiinteistön, ja ostin sen samalla eurohinnalla, jolla kaupunki oli ostanut sen aikoinaan itselleen markka-aikana.

Gästgivars paljastaa summatkin.

– Kaupunki oli aikoinaan ostanut tämän kiinteistön 12 miljoonalla markalla ja minä maksoin tästä 1,040 miljoonaa euroa. Siihen aikaan tällainen oli vielä mahdollista, muttei enää nykyään. Tämä leikki on loppu.

Konsernijohtaja tarkoittaa, että saadakseen uuden hotellin rakennuskustannukset peittoon, hotellin pitää mennä ainakin kolme kertaa konkurssiin, ennen kuin hinta tulee riittävän alas ja toiminta on mahdollista saada kannattavaksi.

– Ellei sitten kyseessä ole jokin ketju tai joku, jolla on paljon rahaa takana. Rakentaminen on niin hirveän kallista ja varsinkin, kun sitä vertaa tuottoihin, mitä näistä on mahdollista saada.

Hotelli-ravintola Pitkä-Jussi oli sen ensimmäisille yrittäjille Tiina ja Heikki Laukkoselle vuosien unelman täyttymys. Ennen Kurikkaan tuloaan he työskentelivät Rantasipi-hotelleissa eri puolilla Suomea ja tavatessaan ”Kurikan miehet” heidän työpaikkansa sijaitsi Rovaniemellä.

– Sattuma yhytti meidät Kurikan kaupungin edustajien kanssa. Kurikka etsi yrittäjiä hotelli-ravintolaansa, jota se aikoi alkaa rakentamaan vasta, kun löytää yrittäjät, muistelee Tiina Laukkonen.

– Ja loppu on historiaa, Laukkonen nauraa.

Laukkosten perheessä puhuttiin ”Kurikan miehistä” lapsia myöten. Hotelli-ravintolan alkuperäinen nimi Pitkä-Jussi oli selviö, se keksittiin jo ennen Kurikkaan muuttoa.

Laukkoset kuvaavat aikaansa hotelliyrittäjinä Kurikassa parhaaksi mahdolliseksi ajaksi.

– Sellaista se oli yhteiskunnallisesti, mutta myös ihmisten käyttäytymistä ajatellen. Muistelemme viittätoista vuottamme täällä erittäin lämmöllä, Tiina Laukkonen kuvaa.

– Toiminta-ajatuksemme alun alkaen oli se, että työkseen matkustavat ovat meidän pääasiallisin asiakasryhmä majoituspuolella. Ja yritysten tilaisuuksiin ja koulutuksiin satsasimme myös. Tanssi ja ruoka tulivat siinä rinnalla, Heikki Laukkonen toteaa.

Hotelli-ravintola oli todellinen kaikenikäisten kuntalaisten kohtaamispaikka, ja Tiina Laukkonen sureekin, ettei näin ole enää oikein missään. Toki maailma muuttuu ja ihmisten käyttäytyminen siinä mukana.

– Täällä nuoret kävivät yökerhossa, vanhemmat tanssivat, joku söi, joku kokousti. Minä suren sitä, että kunnat menettävät todella paljon, kun tällaista kohtaamispaikkaa ei enää ole.

Hän iloitsee siitä, miten nykyisessä hotel Kurikassa on nähty, mihin maailma menee ja pystytty seuraamaan mukana.

–Olemme tosi onnellisina seuranneet tämän toimintaa. Täällä ei ole lyöty päätä seinään ja pitäydytty vanhassa.