PÄÄKIRJOITUS:

Ettei sattuisi mitään

Viime vuosien tilastot osoittavat, että mopoilijoiden määrä on laskenut 70 prosentilla kymmenessä vuodessa. Mopokolareissa kuolleiden määrä kuitenkin kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2024.

Nuoret mopoilijat ovat enemmistönä mopoilijoiden henkilövahingoissa. Neljä viidestä sattuu 15–24-vuotiaalle. 40 prosenttia loukkaantumisista sattuu samojen ajosuuntien onnettomuuksissa ja joka viides ulosajossa. Ulosajoissa menehtyi puolet ja nokkakolareissa puolet uhreista.

Vuosien 2022–2024 aikana on kuollut keskimäärin kaksi ja loukkaantunut 220 mopoilijaa vuosittain. Vuoden 2023 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 34. Kaikista tieliikenteessä vahingoittuneista kuusi prosenttia oli mopoilijoita. Menehtyneistä kaikki olivat miespuolisia, ja loukkaantuneista 70 prosenttia. Huomioitavaa on, että mopokolareita on vuosittain paljon enemmän kuin mitä viranomaisille tulee tietoon.

Mikä sitten mopokolareissa on syynä? Vaaralliset ajotavat, tietävät tilastot. Lisäksi mopo on usein viritetty ja voi kulkea jopa 80–100 kilometriä tunnissa. Siinä vauhdissa turvaa ei tuo mikään, jos rysähtää.

Jokainen kuolema ja loukkaantuminen on turha. Kyseessä on elämän alussa olevat lapset ja nuoret. Kouluissa annettava liikennekasvatus onkin ensisijaisen tärkeää, mutta kaiken yläpuolelle nousevat kodit ja vanhemmat niiden päällikköinä.

On surullista, että 14–15-vuotiaat lapset saavat riekkua aamuyöhön kylillä häiriköimässä keskustan alueen asukkaita kovaäänisillä mopoillaan ja vaarantaen muuta liikennettä. Moni vanhempi tietää lapsensa mopoharrastuksesta eli mopojen virittelystä, onpa saattanut itsekin sitä harrastaa nuorempana. Ei se mikään uusi ilmiö ole, että nuoret kylillä maleksivat ja herättävät huomiota. Ja suurta huoltakin - eikö kukaan välitä, missä nuoret ovat?

Surullista tässä kaikessa on, että virheillä on tapana lunastaa hintansa eli vielä joku vanhempi menettää lapsensa, joku loukkaantuu tai jotakin muuta ikävää tapahtuu.

Some-palstoilla on taas virinnyt monisyinen keskustelu mopolla prääsääjistä, jotka keskustan alueen asukkaiden mielestä terrorisoivat yöunta. Kaasutellaan, poltetaan kumia ja ajetaan kaasu pohjassa holtittomasti, edes takaisin, ympäri keskustaa.

Osa keskustelijoista puolustaa nuorten touhuja, koska niin on tehty aina ja menkööt valittajat muualle asumaan. Sitäkö tosissaan halutaan, että Kurikan keskustassa ei asu ketään ja liikenne hoidetaan villin lännen meiningillä?

Onko se oikein, että pieni ryhmä alaikäisiä saa terrorisoida koko kylää mielin määrin? Ja me aikuiset vain taputamme päälaelle ja toteamme, että pojat ovat vaan poikia. Asukkaita on nimitelty kukkahattutädeiksikin, mutta tulee mieleen, että ketkä tässä niitä kukkahattutätejä oikein ovat, kun eivät saa jälkikasvuaan kuriin – kaiken sallivat vanhemmat?

Normaalin ajon ja elämän äänet hyväksytään osana keskusta-asumista, mutta eiköhän kaikkien mielestä silmitön prääsääminen ole väärin. Myös valtaosan nuorten mielestä. Nyt pitäisi tarttua tilanteeseen ennen kuin jotakin sattuu. – KR